Harpilla piirretty kylärakenneohjelma

Täytyy tunnustaa ihan ensimmäiseksi, että olihan se pettymys kun tämä kauan pyöritelty ja umpiläpi puitu ja keskusteltu kylärakenneohjelma nyt sitten vihdoin tuli julki. Oli kyläkeskusteluja, työpajoja, iltakouluja, viranhaltijatapaamisia, tehtiin paljon töitä eri tahoilla ja uhrattiin siihen aikaa. Ja tässä tämä lopputulos: kartalla 6 palvelukylää tasaisin välein. Aivan kuin olisi harpilla ja mittatikulla piirretty.

Tämän julkistetun kylärakenneohjelman mukaan Porvoo ohjaa jatkossa väestönkasvun ja kaupungin palvelupisteet pääsääntöisesti kaupunkitaajamaan ja haja-asutusalueiden kuuteen palvelukylään: Kullooseen, Hinthaaran, Kerkkooseen, Ilolaan, Epooseen sekä Fagersta–Voolahti kyläkeskittymään.

Miksi siis kyläyhdistyksemme viisi kylää ns. Pohjois-Porvoon kyläkeskittymänä ei näy tässä listassa, kysyy varmaan moni kyläyhdistyksemme jäsen ymmällään. Täytämme kaikki kriteerit kylärakenneohjelman mukaan: on vesi- ja jätevesiputket vedetty, säännöllinen joukkoliikenne, lisäksi koulu ja päiväkoti sekä aktiivista yritys- ja yhdistystoimintaa. Viranhaltijan selitys tähän oli, että meillä on kaunis maaseutu, paljon peltoja mutta talot sijaitsevat liian hajallaan eivätkä näin ollen muodosta oikeaa nauhakyläkeskittymää. Saksalan katsottiin kuuluvan lähemmäksi kaupunkitaajamaa kuin esimerkiksi Tuorilaa, vaikka Saksalan suomenkieliset koululaiset kuuluvat Tuorilan koulupiiriin.

Tämän kylärakenneohjelman mukaan Pohjois-Porvoon kyläkeskittymä ja hyvä maaseutualue kehittyisi jatkossa lähimmän palvelukylän Kerkkoon kupeessa rauhallisesti. Rakentaminen ohjataan pääasiassa palvelukyliin mutta kyllä maaseudullekin edelleen voidaan rakentaa mutta rauhallisempaan tahtiin, kun uudet asukkaat pyritään asuttamaan kaupunkiin tai taajamiin, esitteli kaupunkisuunnittelusta Marja-Riitta Kontio uutta kylärakenneohjelmaa tiistaina 18.3. pidetyssä kaupunkikehityslautakunnan kokouksessa.

Moni murehtii tästä johtopäätöksenä, miten Tuorilan koulun ja Kaarenkylän päiväkodin käy kun uutta asutusta ei suunnata tänne päin? Mitään palveluja ei olla vielä onneksi lopettamassa tämän kylärakenneohjelman perusteella, vaan näistä palveluista tehdään erilliset päätökset omilla aikatauluillaan kun varhaiskasvatukseen ja kouluihin liittyvät selvitykset on käsitelty ja hyväksytty.

Miksi tämä kaikki rumba tehtiin ja tehdään, saattaa joku ihmetellä? Rahastahan tässäkin on tietty kyse ja sen riittävyydestä pidemmällä tähtäimellä, kun väki ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee. Myös tiukka taloustilanne asettaa kaupungin menot kovalle kuurille.

Mutta edessä on vielä keskustelukierrokset muissa lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ennen kuin tämä ohjelma etenee kaupunginvaltuustoon hyväksyttäväksi näillä näkymin ensi syksynä. Kannustan olemaan aktiivinen mm. osallistumalla Ota kantaa.fi keskusteluun. Tsemppiä kaikille!

Silja Metsola
kaupunginvaltuutettu, kaupunkikehityslautakunnan varapj.
Vanhamoisio