Tervehdys,
Muutimme mieheni Artun kanssa
vanhemmiltani ostamallemme ”Uus-Huovilan” tilalle muutama vuosi
sitten. Talon päärakennus on valmistunut vuonna 1957;
perinteikkäässä pihapiirissä olevat muut rakennukset ovat
huomattavasti vanhempia.
Onneksemme tilan alkuperäiset,
Huovilan isännät ja emännät ovat olleet melkoisia keräilijä- ja
kierrättäjäihmisiä. Vanhasta ”päärakennuksesta”, aitasta
sekä navetasta on heidän jäljiltään löytynyt suuri määrä
vanhoja lehtileikkeitä, valokuvia, hääkutsuja, kirjeitä ja
kuolinilmoituksia sekä muuta materiaalia. Suurin osa näistä on
säilynyt hyvin.
Materiaalin tutkiminen on äärimmäisen
mielenkiintoista. On hienoa oppia lisää alueemme historiasta sekä
omista juurista ja päästä samalla matkalle menneisyyteen!
En malta olla jakamatta ilmeisesti
Uusimaa –lehdestä napattua yleisönosastokirjoitusta, jonka
päivämäärää en valitettavasti tiedä. Jos joku tietää, kuka
on tämä kirjoituksen tarkoittama tohtori tai itse kirjoittaja,
olisi mukava kuulla hänestä lisää.
”Porvoon pitäjä
- Kaarenkylän kuulumisia. Oletteko kuulleet mitään Kaarenkylästä? Täällähän tapahtuu aina jotain erikoista. Täällä on ollut kyläläisillä omat pappinsa ja saarnaajansa, on [valitettavasti en saa selvää sanasta] puhuttu oikein ”vokulia”. Mutta nyt on täällä oma tohtori ja apteekkari. On niin viisas tohtori, ettei ole koko maailmasta toista. Kaikki taudit paranevat, olivat sitten kuinka vaikeita tahansa, niin tohtorimme vakuuttaa. Mitäs muuta kuin sauna höyryämään vain ja kaikki kylän sairaat pyttyyn. Nyt sitä on höyrytetty ja kuhnittu toista kuukautta eikä vain ota kukaan parantuakseen. Tohtorimme saarnaa kärsivällisyyttä ja hänen sanojaan Kaarenkylässä uskotaan. Hierojia on miltei joka talossa sillä tohtorimme niitä valmistaa. Tunnin vain kun katselee sivultakäsin hieromista, niin taas on opin suorittanut hieroja valmis. Ei tarvitse suotta vuosien ja kuukausien kestäviä kursseja suorittaa eikä lukea anatoomiaa ym. joutavuutta. Tohtorimme osaa kaikki, vaikkei ole käynyt muuta koulua kuin rippikoulun. Milloin aletaan täällä Kaarenkylässäkin valistua niin paljon ettei uskota kaikkea humpuukia, eikä työnnetä rahoja kaikenlaisille ”naattivesitohtoreille”.
Epäuskoinen.”
Tällaista siis tällä kertaa.
Syysterveisin Miia, pj
