Harpilla piirretty kylärakenneohjelma

Täytyy tunnustaa ihan ensimmäiseksi, että olihan se pettymys kun tämä kauan pyöritelty ja umpiläpi puitu ja keskusteltu kylärakenneohjelma nyt sitten vihdoin tuli julki. Oli kyläkeskusteluja, työpajoja, iltakouluja, viranhaltijatapaamisia, tehtiin paljon töitä eri tahoilla ja uhrattiin siihen aikaa. Ja tässä tämä lopputulos: kartalla 6 palvelukylää tasaisin välein. Aivan kuin olisi harpilla ja mittatikulla piirretty.

Tämän julkistetun kylärakenneohjelman mukaan Porvoo ohjaa jatkossa väestönkasvun ja kaupungin palvelupisteet pääsääntöisesti kaupunkitaajamaan ja haja-asutusalueiden kuuteen palvelukylään: Kullooseen, Hinthaaran, Kerkkooseen, Ilolaan, Epooseen sekä Fagersta–Voolahti kyläkeskittymään.

Miksi siis kyläyhdistyksemme viisi kylää ns. Pohjois-Porvoon kyläkeskittymänä ei näy tässä listassa, kysyy varmaan moni kyläyhdistyksemme jäsen ymmällään. Täytämme kaikki kriteerit kylärakenneohjelman mukaan: on vesi- ja jätevesiputket vedetty, säännöllinen joukkoliikenne, lisäksi koulu ja päiväkoti sekä aktiivista yritys- ja yhdistystoimintaa. Viranhaltijan selitys tähän oli, että meillä on kaunis maaseutu, paljon peltoja mutta talot sijaitsevat liian hajallaan eivätkä näin ollen muodosta oikeaa nauhakyläkeskittymää. Saksalan katsottiin kuuluvan lähemmäksi kaupunkitaajamaa kuin esimerkiksi Tuorilaa, vaikka Saksalan suomenkieliset koululaiset kuuluvat Tuorilan koulupiiriin.

Tämän kylärakenneohjelman mukaan Pohjois-Porvoon kyläkeskittymä ja hyvä maaseutualue kehittyisi jatkossa lähimmän palvelukylän Kerkkoon kupeessa rauhallisesti. Rakentaminen ohjataan pääasiassa palvelukyliin mutta kyllä maaseudullekin edelleen voidaan rakentaa mutta rauhallisempaan tahtiin, kun uudet asukkaat pyritään asuttamaan kaupunkiin tai taajamiin, esitteli kaupunkisuunnittelusta Marja-Riitta Kontio uutta kylärakenneohjelmaa tiistaina 18.3. pidetyssä kaupunkikehityslautakunnan kokouksessa.

Moni murehtii tästä johtopäätöksenä, miten Tuorilan koulun ja Kaarenkylän päiväkodin käy kun uutta asutusta ei suunnata tänne päin? Mitään palveluja ei olla vielä onneksi lopettamassa tämän kylärakenneohjelman perusteella, vaan näistä palveluista tehdään erilliset päätökset omilla aikatauluillaan kun varhaiskasvatukseen ja kouluihin liittyvät selvitykset on käsitelty ja hyväksytty.

Miksi tämä kaikki rumba tehtiin ja tehdään, saattaa joku ihmetellä? Rahastahan tässäkin on tietty kyse ja sen riittävyydestä pidemmällä tähtäimellä, kun väki ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee. Myös tiukka taloustilanne asettaa kaupungin menot kovalle kuurille.

Mutta edessä on vielä keskustelukierrokset muissa lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ennen kuin tämä ohjelma etenee kaupunginvaltuustoon hyväksyttäväksi näillä näkymin ensi syksynä. Kannustan olemaan aktiivinen mm. osallistumalla Ota kantaa.fi keskusteluun. Tsemppiä kaikille!

Silja Metsola
kaupunginvaltuutettu, kaupunkikehityslautakunnan varapj.
Vanhamoisio

Valtakunnalliset Sukututkimuspäivät 2014

Savonlinnasalin rakennus

Suomen sukututkimusseura ry. järjestää vuosittain yllämainitut päivät eri paikkakunnilla Suomessa, tänä vuonna päivien pitopaikka oli Savonlinna ja tarkemmin onnellisten saarella Kylpylä Hotelli Casinossa sekä Savonlinnasalissa.
Järjestävät tahot oli tänä vuonna Savonlinnan seudun sukututkimusyhdistys ja Suomen Sukututkimuseura ry, jonka hallituksen jäsenenä allekirjoitettu on.

Suomen Sukututkimusseuran 

puheenjohtaja Teppo Ylitalo

Perjantaina oli aiheeseen liittyvä seminaari, lauantaina varsinaiset sukututkimuspäivät avattiin virallisesti, avajaisjuhlissa puhujina olivat Savonlinnan seudun sukututkimusyhdistyksen sihteeri, kansanedustaja Jouni Backman sekä Suomen Sukututkimuseuran puheenjohtaja Teppo Ylitalo Lapualta.
Avajaisten yhteydessä palkittiin myöskin vuoden sukukirja kilpailun voittajat.

Suomen Sukututkimuseuran 

toiminnanjohtaja P.T.Kuusiluoma 

ja meppi Sirpa Pietikäinen

Päivien näyttelyssä olivat esillä noin 50 eri sukututkimusyhdistystä ja muita tahoja jotka toimivat sukututkimuksen parissa, lisäksi sekä lauantaina ja sunnuntaina oli useita todella mieleenkiintoisa esitelmiä ja luentoja monista eri aiheista jotka liittyvät sukututkimukseen. Eräs hyvin mielenkiintoinen aihe oli Meppi Sirpa Pietikäisen "Sukututkimus luo ihmiselle juuret" missä myöskin käsiteltiin EU:n lainsäädäntötyön asioita liittyen Henkilötieto -ja ykstyisyyden suojan tulevan EU:n direktiivin vaiheista. Suomen Sukututkimusseura ja Irlannin Sukututkimusseura on vahvasti ollut mukana vaikuttamassa asioitten valmistelussa.
Jos pitäisi manita joku esimerkki yhdistyksistä jotka osallistuivat sukututkimuspäivillä, tulee mieleeen ensimmäisekisi Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys, paremmin tunnettu lyhenteesta SSHY. SSHY:llä on noin 9000-10000 jäsentä. SSHY digitoi kirkonkirjoja ja muita alkuperäislähteitä jotka ovat kullan arvoisia sukututkijalle. Allekirjoittanut on myöskin SSHY:n hallituksen jäseen. Lähiseudulta on myös muita toimioita SSHY:n toiminnassa mukana, esim. Askolan seudun sukututkijat ry:n puheenjohtaja Maaret Räsänen on hyvin aktiivinen toimija, ja oli myöskin mukana Savonlinnan päivillä. Tässä linkki SSHY:n sivuille.

Suomen Sukututkimusseura on kaksikielinen tieteellinen seura joka yhdistää sukututkijat suomessa ja on perustettu 1917. Seuralla on noin 7000 jäsentä. Satavuotisjuhlasukututkimuspäivät vietetään 2017 Helsingissä, tässä linkki SSS:n sivuille

Allekirjautunut toimii myöskin seuravissa seuroissa,

Borgånejdens Släkt -och Bygdeforskare rf. (Porvoon seudun suku ja kotiseutututkijat ry.), ollut hallituksessa tai varajäsenenä noin 12 vuotta josta kaksi kautta puheenjohtajana.
Calamnius Sukuseura ry, sukuneuvoston puheenjohtaja. Calamnius jälkeläisiä löytyy tänä päivänä joka puoleta maailmaa, ja sivumme ovat paitsi suomeksi, myskin englanniksi että ruotsiksi.
On myös Porvoon kauppias ja porvari suvun Holmin päämies ja ylläpitää suvun nettisivustua joka myöskin levinneisyyden vuoksi on vain englanniksi

Lasse Holm

Jos Pohjoisporvoon seuran alueella jollain on kysymyksiä koskien sukututkimusta, niin vastaan ja autan mielelläni

Lasse Holm