Osallistuin Porvoon kaupungin Kylärakenneohjelman puitteissa järjestettyyn ensimmäiseen Kylät kertovat –tilaisuuteen 22.3.2012 Hinthaarassa. Lisätilaisuuksia on tulossa tämän kevään aikana vielä, joten toivottavasti niissä on osallistujia enemmän kuin tässä ensimmäisessä. Kyläyhdistyksellemme on varattu virallinen puheenvuoro seuraavaan tilaisuuteen 23.5. Vessöössä, kuten nyt oli Hinthaaran ja Kulloon kylille. Mutta myös muiden kylien edustajat saivat ottaa esille tärkeäksi pitämiään asioita tässä ensimmäisessä tilaisuudessa.
Kylärakennetarkastelu etenee vaiheittain kevään aikana: valmisteluvaiheessa kartoitetaan lähtökohdat, asetetaan tavoitteet, esitetään vaihtoehtoja ja arvioidaan muutosten vaikutuksia. Asioita käydään läpi päätöksen tekijöiden, siis kaupungin valtuuston, hallituksen ja lautakuntien kanssa kolmessa eri työpajassa kevään ja alkukesän aikana. Viimeinen kyläilta on 14.6. Ilolassa.
Porvoossa on 86 kylää. Väestömäärä on kasvanut kylissä n 20 %. Ihmiset muuttavat edelleen mielellään maaseudulle, sillä vuosittain myönnetään 78 uutta lupaa uusille omakotitaloille kyläalueilla Porvoossa.
Kuunnellessani puheenvuoroja Hinthaaran ja Kulloon kylien edustajilta, voi todeta, että kylät ovat hyvin eri vaiheessa kehityspolullaan. On jo kaavoitettuja kyläkeskuksia, joilla lisääntyneen asutuksen myötä tulee ihan uusia tarpeita. Tarvitaan ehdottomasti kevyen liikenteen väylää tai kunnollisia vapaa-ajan tiloja eri ikäluokille. Hyvin konkreettisia toiveita, osa niistä toteutetaan tänä päivänä talkoovoimin, osaan toivotaan kunnallista tukea kaupungilta.
Viiden kylämme puolesta käytin myös puheenvuoron Tuorilan koulun puolesta ja lisäksi ehdotin asutuksen suuntaamista myös Pohjois-Porvooseen, Vanhamoision kyläilmeen siistimistä rötiskörakennukselta sekä ruokakaupan tarvetta Kuninkaanporttiin, sillä tällä hetkellä tällä puolen Porvoota ei ole yhtään kunnollista ruokakauppaa.
Koulutoimen puolelta Jari Kettunen vakuutti, ettei ainakaan toistaiseksi olla koulua lopettamassa, vaan toiminta jatkuu. Toki erilaisia yhteistyömuotoja esimerkiksi Askolan suuntaan selvitellään, mikäli sinne rakennetaan uusia kouluja. Viime päivinä tosin on uutisoitu, ettei Monninkylään tule uusia kouluja Askolan huonon taloudellisen tilanteen takia.
Tuorilan koulu on muuten hyvässä kunnossa ja tulevaisuuskin näyttää oppilasmäärän suhteen valoisalta. Huolimatta muutamista lähivuosien ekaluokkalaisten vähäisestä määrästä, ennuste vuonna 2017 on, että Tuorilassa on noin 60 lasta opintiellä.
Mutta koulun teknisen luokan tila on surkea, sille on tehtävä jotakin. Mielestäni koulujen uusia ja nykyisiäkin tiloja pitäisi mahdollistaa ja suunnitella siten, että aikuisväestö voisi käyttää joitain tiloja iltaisin harrastustoimintaan, esimerkiksi kansalaisopiston tai kerhojen kautta. Näinhän tehdään esimerkiksi liikuntatilojen osalta.
Koulun toiminnan turvaaminen tulevaisuudessa riippuu paljon siitä, miten kyläkeskustaamme kehitetään kylärakenneohjelmassa. Kaupungin tavoitteena on tehostaa kaavoitusta haja-asutusalueilla ja keskittää kaavoitus määriteltyihin kyläkeskuksiin. Niinpä tämä merkitsee sitä, että koulun lähiympäristöön on saatava tällainen kaavoitettu alue. Nyt on kuitenkin niin, että kaupunki rakentaa pääasiassa vain omistamalleen alueelle, jolloin se tarkoittaa sitä, että maata pitää myydä kaupungille kaavan saamiseksi. Kaupungin rakentamisstrategian mukaan tavoitteena on, että vuoteen 2013 mennessä uudisrakentamisen osuus kaava-alueilla nousee 75 %:iin.
Mietin mitkä meidän mahdollisuutemme ovat kaavoituksen suhteen? Selvää on, että kaavoitusta tarvitaan ja uskoisin, että seudullamme on siihen hyvät mahdollisuudet. Meidän etumme ovat hyvät liikenneyhteydet ja etenkin valtatiet, jotka johtavat sekä metropolialueelle että itään (Kotkaan) ja pohjoiseen (Lahteen). Kaupunki tekee aktiivista yhteistyötä metropolialueen kaupunkien kanssa maankäytön suunnittelussa. Koska Porvooseen pyritään saamaan myös raideliikenneyhteys Helsinki-Porvoo välille, on tärkeää muistuttaa kaupungille myös tätä osaa Porvoota merkittävänä asuinpaikkana liikennöidessä eri ilmansuuntiin.
Kyläalueillahan tiet ovat joko yksityisteitä tai valtioavusteisia, mutta vastaavasti kunnat hoitavat nämä kaavoitettujen alueiden tiet. Tämä palvelu jää myös meidän alueelta saamatta, vaikka toisaalta tiehoitokuntamme hoitavat kylätiet erinomaisesti. Näin hyvin ei ole lumia aurattu missään päin metropolia kuin meidän alueella!
Usein näiltä kaavoittamattomilta alueilta puuttuvat vesi- ja viemäröintiverkostot, nekin on jo olemassa kylällämme. Kaavaan ei siis pitäisi olla esteitä?
Tilaisuudessa puhuttiin myös ikäihmisten tarpeista ja palvelujen turvaamisesta kotona asuville vanhuksille. Porvoossa ikääntyvien määrä kasvaa, mikä on sama tilanne kuin muuallakin Suomessa. Pohjois-Porvoon alueella on kolmanneksi eniten iäkkäitä asukkaita ja määrä vain kasvaa. Haasteena on, miten rahat riittävät samantasoisen palvelun ylläpitoon. Sinänsä tuntuu hienolta, että Porvoossa tuetaan ensisijaisesti vanhusten kotona asumista mm. kotipalvelujen avulla. 75-vuotiaista noin 90 % asuu edelleen kotona. Yksi iso kustannus on ruuan kuljettaminen kotiin, ja tämä ruokahuoltoasia on otettu tarkastelun alle. Ruuan kuljettaminen on kallista ja siihen etsitään ratkaisuja keittiöverkkosuunnittelulla.
Kuninkaanporttiin tutkitaan ja selvitellään edelleen marketin saamista, toivotaan että asiassa loksahtaisivat palaset ja kauppiaat löytämään sopivan ratkaisun. Onhan se kummallista, että koiranruokaa, kukkia ja muuta kulutustavaraa saa läheltä ostettua, autoista puhumattakaan, mutta kun tarvitset maitoa, leipää ja makkarasiivun leivän päälle, täytyy jo ajaa pitempi matka kaupunkiin.
Ja sitten ihan lopuksi tähän tuo kylämme rumistus. En malta olla kertomatta kaupunkisuunnittelijan Eero Löytösen kevennystä tästä asiasta kun mainitsin, että eikö löydy mitään mahdollisuutta (= porsaanreikää) poistaa tämä vaarallinen rötiskö rumentamasta kahden ison tien välissä maisemaa, joka muistuttaa enemmän melkein itänaapurin autioita kyliä. Hän kysyi, eikö se meistä ole romanttinen? Vastasin, että meillä on hieman eri käsitys romanttisesta rakennuksesta. Mutta puhuttiin myös vakavasti tästä asiasta.
Emme juuri pidä meteliä täälläpäin kylää asioistamme kaupungin suuntaan, emmekä ole pyytämässä jatkuvasti kaupungilta asioita. Maalla on totuttu hoitamaan omat asiat ja autetaan toki naapuria. Meillä ei ole pitkää toivomuslistaa mutta nyt on tärkeää pitää ääntä ja puoliamme tässä kylätarkastelussa, muuten jäädään jalkoihin. Varsinkin kun vielä edessä ovat isot kuntauudistukset, nämä laitapuolet saattavat muuten jäädä huomioimatta. Ja nyt on siihen ainutlaatuinen tilaisuus, kaupunki on jalkautunut kylille ja haluaa kuulla mitä mieltä ollaan ja miten halutaan näitä kyliä kehittää. Meille on myös tärkeää saada kevyen liikenteen väylää tai harrastustiloja eri ikäluokille tai koulun rakennukset kuntoon, mutta ennen kaikkea meidän on saatava kestävä ja pitkäaikainen ratkaisu kylän asuttamiseen ja palvelujen turvaamiseen nyt ja tulevassa kunta-asetelmassakin.
Silja Metsola
Porvoon Pohjoinen kaupunginosayhdistyksen jäsen
